Rommi kertoo viikonlopustaan:
Äiskä lähti viikonlopuksi jonnekin tanssimaan. En ole varma mitä se tarkoittaa, mutta kuulemma siinä kiemurrellaan lattialla ja tehdä kaikkia kummia liikkeitä. On vähän hassua minusta, mutta äiskällä on noita omia juttuja. Täytyy yrittää ymmärtää sitä. Minä jäin sitten kotiin. Päivällä tuli sitten outo täti ja nappasi minut kassiin ja sitten mentiin autoon. Yritin huudella sieltä kassista, että päästää minut pois, mutta eihän se päästänyt. Ajoi vain menemään. (Ja aika lailla pelotti, kun sillä tädillä on minusta aika huoleton tuo ajotyyli...)

Sitten jo tunnistin, että se vei minut sinne koirapaikkaan. Niitä on nyt kahdeksan siellä. Siis kuvitelkaa, KAHDEKSAN koiraa! Minä sitten murisin niille koirille, että turha tulla lähellä, jos tulette niin läppään. Varan vuoksi sitten kävin vähän tassulla kokeilemassa muutamaa, niin se täti pisti minut takaisin kassiin. Kamalaa! Ei saa edes rauhassa olla, kun yritin vaan opettaa niille koirille kuka on pomo. Sanoi, että nyt Rommi menee jäähylle... Yritin sieltä kassista huudella, että onkohan tämä nyt reilua, mutta ne ei ollut kuulevinaan. Sitten päästivät ne pikkukoiratkin juoksentelemaan ympäriinsä ja niin lässyttivät niille, että ihan ärsytti.

Ja sitten ne pistivät ne pienetkin koirat boksiin ja ne isommat hihnaan ja taas mentiin autolla. Siis haloo, koko ajan johonkin suuntaan. Onneksi siellä toisessa paikassa oli vähän enemmän tilaa kuljeskella ympäriinsä. Yritin sitten taas muistuttaa, että turha mulle ruveta kukkoilemaan, niin eikös vaan pistetä MINUT jäähylle. Se täti sanoi, että nyt on sitten Rommilla ihan kunnolla siedätyshoitoa. Siis mitä hoitoa!? En minä tartte mitään siedätystä tai hoitoa, ne koirathan tarttee vaan opettaa kissan tavoille.

Illlalla olin jo ihan väsynyt, että päätin sitten nukkua sohvalla. Koiratkin oli jo ihan kiltisti kun olin niiden kanssa vähän jutellut asioita. Lupasin sitten, että yksi koira saa tulla sohvalle myös nukkumaan, kun se jätti mun ympärille sopivasti tilaa. Että kyllä ne oppii, mutta on niitä raskasta kouluttaa! Aina pitää muistuttaa, että mitenkäs ne asiat menikään. Onneksi täti vei minut sitten yöksi kotiin - ja olipa ihana päästä sinne. Ihan piti kehrätä, kun se täti vei minut sinne takaisin. Ei yhtään koiraa! Sellainen pitää kodin olla =)

Sunnuntaina sitten taas jouduin niiden koirien sekaan. Kyllä on raskasta tämmöinen ja ihan ihmetyttää, että äiskä lähti tanssimaan kun olisi voinut MINUN kanssa viettää aikaa! Tästä täytyy kyllä äiskän kanssa jutella ihan vakavasti. Välillä täti taas pisti minua kassiin, kun muka piti rauhoitella. Ei se ymmärrä, että koirat on vähän tyhmiä ja niiden kanssa nyt vaan menee vähän aikaa kun kouluttaa. Aina saa muistuttaa, että kukas on johtaja ja ketkä alamaisia. Onneksi tuo karmea viikonloppu on nyt ohi ja äiskä on taas kotona. <3 Pistää ihan hyrisyttämään <3

***

Kävin Tampereella tanssimassa. Harjoittelin muun muassa vientiä ja seuraamista, soft shoe jazz routines'ia ja charlestonia. Viikonloppu oli tehokas, mukava ja rankka. Lauantaiaamuna herätys oli viideltä ja eilen sunnuntaina olimme takaisin kotona illalla puoli kymmeneltä. Köllöttelin sitten lattialla ja Rommi tuli viereen kehräämään passiivisaggressiivisesti. Kovasti vain pörisi vierellä ja samalla otti minua käsivarresta hampailla kiinni! "Olen ystävällinen, mutta olet kyllä ollut p*#¤a äippä!"... Tällaista tämä elämä on - tassun alla.