Kävimme Pellossa ihan kirjaimellisesti. Lauantaina aamulla lähti juna klo 6.20 ja sunnuntaina tulimme takaisin Ouluun hiukan ennen yhtätoista illalla. Junassa oli molemmilla kerroilla välillä äänekkäitä koiria, joten Rommi oli suurimmaksi osaksi hyvin tyytyväinen kantokoppaansa.

819973.jpg

820026.jpg

Menomatkalla kyydissä oli muun muassa keltainen labradorinnoutaja (nuori) ja virosta tuotu rescue koira, jossa oli ainakin saksanpaimenkoiraa ja jotain hontelompaa rotua, ehkä vinttikoiraa. Paluumatkalla kyydissä oli edelleenkin iso labbis, vanha cockerspanieli ja jokin pystykorvainen valkea koira, joka tiputti kovaa kyytiään turkkiansa pois. Vähän ennen Oulua Rommi halusi tulla hetkeksi syliin ja olisipa meidän (tyhmän?)rohkea kissamme halunnut hiukan kiivetäkin (en antanut sen seikkailla syliä kauemmas).

Äiti rakastui Pellossa Rommiin ja tuumaili, että hänpä voisi joskus ottaa kissan- ja koiranpennun yhtäaikaa. Äiti sylitteli ja leikitteli, otti valokuvia ja oli ihan lääpällään. Lisäksi äiti vain hekotteli, kun Rommi joskus pomppasi sen jalan kimppuun ("Ihan OIKEASTI en liikuttanut tahallaan!!"). Rommi tutkaili paikkoja saunasta ruokakomeroon eli vipelsi paikkaan jos toiseenkin.

820015.jpg

Sunnuntaina aamulla Rommi otti tavanomaisia spurtteja, mutta loppupäivän ja junamatkan tyttö otti oikein rennosti. Päiväkahvit joimme takapihalla ja samalla Rommi tutkaili hiukan puutarhaa metrin, puolentoista päässä meistä. Meillä oli leppoisa viikonloppu.

820036.jpg820037.jpg

 ***

In Pello

We went to Pello (In Finnish following sentence can be understood "we went to Pello/ a field": Kävimme Pellossa). Train left on Saturday morning 6.20 a.m. and on Sunday we returned in Oulu just little bit before eleven in the evening. At both times there was big and sometimes loud dogs in the same car, so Rommi was quite happy to be in her basket.

On the way to Pello there was young, yellow labradorian and rescue dog from Estonia. The rescue dog had german retriever and probably some greyhound, since he was so slim. On the way home there was the same labradorian, old cockerspaniel and a dog, who was dropping it's white fur quite efficiantly. Just before Oulu Rommi wanted to come into my lap and miauwed with such a small voice. My brave (foolhardy?) kitten wanted to climb a bit but I didn't let her.

Mother fell in love with Rommi and thought she might some day take a kitten and a puppy at the same time. She cuddled and played with her, took pictures and adored her a lot. Also mother just giggled, when Rommi attacked her legs ("HONESTLY I didn't move my legs with intention!!"). Rommi searched places and spent some time in sauna and in pot and pan storage. We had a nice, lazy weekend.