Keskiviikkoiltana Sari ja Helmi (cavalierkingcharlesinspanieli) tulivat tervehtimään minua ja Rommia. Ovikellon soidessa otin Rommin syliin. Rommi käyttäytyi hyvin kissamaisesti, sähisi ja puhisi ja murisi sylistä ja pörrötti turkkiaan. Laitoin Rommin kiipeilypuuhun tarkkailemaan ja silittelin Helmiä. Yllättävän vähän ajan päästä Rommi hyppäsi puusta alas ja lähestyi Helmiä mouruten karvat pystyssä ja häntä viuhtoen. Utelias likka! Helmi jähmettyi paikoilleen ja väisti Rommin katsetta. Selkeästi 3-kuukautta vanha ragdoll (1,5 kg) alistaa yhden spanielin (8 kg?).

Sekä Rommi että Helmi olivat uteliaita toisiaan kohtaan. Helmin uteliaisuus ilmeni hiukan masentuneella tavalla - tuijottava ja muriseva emäntä hämmensi sankarittaremme täysin. Jossain välissä Rommi uskaltautui leikkimään hiirellä ja Helmikin innostui seuraamaan Rommin saalistusta. Rommin mielestä Helmissä on parasta sen häntä. Sitä olisi kiva näppäistä tassulla.

Helmi näyttää isolta pikkukissan näkövinkkelistä.

Illemmalla Rommi kävi ulkona kävelyllä. Rommin valjaskäyttäytyminen on ollut sisätiloissa huonoa - jalat eivät ole kantaneet ja ipana on jäänyt loikoilemaan lattialle. Kävelimme Laanaojalle ja yllättäen Rommi osasi kävellä. Mielenkiintoinen ympäristö opetti pikkukissan kävelemään. Rommi oli kotona ollessaan alisuorittaja - niin hyvin kakara käveli ruohikolla :). Kostea nurmikko ehkä sai pikkukissan jalat kantamaan.

***

On wednesday evening Sari and Helmi (cavalier kingcharles spaniel) came to visit me and Rommi. As the doorbell rang I took Rommi into my arms. She behaved like a true cat, she hissed, huffed and puffed, growled and enlarged her fur. I put Rommi into climbing tree to watch her guest dog and went to stroke Helmi. After suprisingly short period Rommi jumped down and approached Helmi growling and looking bigger than she actually is. She is so curious! Helmi froze and avoded Rommi's sharp glare. It was clear that 3-month old kitten (1,5 kg) can dominate one spaniel (8 kg?). Attitude matters.

Both Rommi and Helmi were curious about each other. Helmi's curiosity showed in slightly depressed manner - her strange hostess confused this heroic dog fully. At some point Rommi dared to play with a mouse and Helmi looked more cheer up. Rommi thinks best part in Helmi is her tail. It would be nice to punch it quickly by paw.

Later in the evening Rommi went out for a walk. She misbehaves indoors, when she has harness - legs are not strong and she freezes on the floor. We walked nearby one channel (there were ducks swimming there). All of the sudden Rommi knew how to walk. At home she has been underachieving, but on the grass surrounded by all the intresting stuff (ducks, humans, bicycles) she forgot her harness.